Kesä hoitsuna

Suomen kuumin kesä miesmuistiin ja kyllä, vietin sen kokonaan töissä.. ja erittäin tunnollisena työntekijänä päätin juuri aloittaa viikon kesälomani sairastumalla. No, onneksi sataa niin eipähän niin paljon harmita kun täytyy sisällä makoilla. 

Kesä oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen, ihana, kamala ja raskas. Työpaikkani on intervalli-osasto suuressa vanhainkodissa, jossa on aivan ihanat työkaverit, jotka tekevät raskaasta työstä paljon hauskempaa. (Kyllä, hoitajillakin saa olla hauskaa. Itse ottaisin hoitajakseni paljon mieluummin iloisen, nauravaisen hoitajan kuin väsyneen ja kiukkuisen). Työ on fyysisesti ja usein henkisestikin raskasta, joten on tärkeää, että on mukavat työkaverit, joiden kanssa tulee hyvin toimeen.

Vaikkakin kesä sujui hyvin ja viihdyn työpaikassani, ei minusta pidemmän päälle olisi vanhainkotiin töihin. Kaipaan enemmän haasteita ja uusia tilanteita ja minua kiinnostaa enemmän akuutti ja leikkaus-puoli.

Mielenkiintoisia tapauksia kyllä täälläkin on tullut eteen ja intervalli-osastossa on se hyvä puoli, että asukkaat vaihtuvat usein ja eteen tulee erilaisia ihmisiä, sairauksia ja tapauksia ja olenkin paljon taas kesän aikana oppinut. 

Lääkkeiden anto, pistokset sekä peg-letkun  ja CPAP-laitteen käyttö ovat tulleet tutuiksi kesän aikana ja olen päässyt myös paljon erilaisia haavoja hoitamaan (jee) sekä antamaan ensiapua akuutissa tapaturmassa. Ja kyllä, kaikki mahdolliset ihmisruumiin nesteet ovat tulleet liiankin tutuiksi... 

Viimeinen kuukausi töissä on ollut raskaampi kuin alkukesä. Nyt on ollut erittäin paljon raskashoitoisia asukkaita ja kiirettä on pitänyt. Raskashoitoisella tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että he tarvitsevat paljon enemmän hoitoa kuin keskiverto asukkaat. Käytännössä he ovat näitä vuodepotilaita, joita pitää nostureilla nostaa pyörätuoleihin, käytössä on usein peg-letkut (tai ovat syötettäviä), CPAPit ja 50 eri pilleriä, inhalaatiota ja voidetta. Ihmisinä he ovat aivan yhtä ihania kuin muutkin asukit, mutta kun hoitajien määrä osastolla pysyy samana, voitte uskoa että hoitajien työ on raskaampaa. Aivan yhtä paljon huomiota he kuitenkin saavat kuin muutkin asukkaat (tai itse asiassa paljon enemmänkin) ja vaikka työ onkin ollut raskasta, pyrin itse aina jaksaa hymyillä ja puhua mukavia kaikkien asukkaiden kanssa - myös niiden, jotka eivät kykene siihen vastaamaan.

Kaiken kaikkiaan kiireinen ja väsyttävä, mutta mukava kesä takana. Nyt yksi viikko lomaa ja sen jälkeen alkaa koulu Jee! Mihin tämäkin kesä on taas kadonnut??