Takaisin koulun penkkejä kuluttamaan

Kesä on mennyt vauhdikkaasti ja huomenna pitäisi jo palata takaisin koulun penkille...jaiks. Tämä viikko varsinkin on mennyt liiankin nopeasti ja tuntuu siltä ettei viikko ihan riittänyt lomatunnelmaan pääsyyn. Ei vielä millään jaksaisi palata kouluun, mutta onpahan vielä onneksi kaksi viikkoa vapaata töistä. Lupasin muutoin tehdä työpaikalla vielä keikkoja sekä loma-aikoina pitempiä sijaisuuksia.. saa vähän rahaa säästöönkin..


Onhan se toisaalta kiva kun koulu jo alkaa niin pääsee näkemään koulukavereita, joita ei ole kesällä nähnyt.. ja odotan kyllä aika innolla kirurgian opintoja ja neurologian harjoittelua! Kirjoittelen sitten taas lisää opinnoista ja muusta, kunhan arki lähtee taas pyörimään kunnolla.

Mutta onneksi olkoon kaikille uusille opiskelupaikan saaneille ja onnea kaikille opintoihin!

Kesä hoitsuna

Suomen kuumin kesä miesmuistiin ja kyllä, vietin sen kokonaan töissä.. ja erittäin tunnollisena työntekijänä päätin juuri aloittaa viikon kesälomani sairastumalla. No, onneksi sataa niin eipähän niin paljon harmita kun täytyy sisällä makoilla. 

Kesä oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen, ihana, kamala ja raskas. Työpaikkani on intervalli-osasto suuressa vanhainkodissa, jossa on aivan ihanat työkaverit, jotka tekevät raskaasta työstä paljon hauskempaa. (Kyllä, hoitajillakin saa olla hauskaa. Itse ottaisin hoitajakseni paljon mieluummin iloisen, nauravaisen hoitajan kuin väsyneen ja kiukkuisen). Työ on fyysisesti ja usein henkisestikin raskasta, joten on tärkeää, että on mukavat työkaverit, joiden kanssa tulee hyvin toimeen.

Vaikkakin kesä sujui hyvin ja viihdyn työpaikassani, ei minusta pidemmän päälle olisi vanhainkotiin töihin. Kaipaan enemmän haasteita ja uusia tilanteita ja minua kiinnostaa enemmän akuutti ja leikkaus-puoli.

Mielenkiintoisia tapauksia kyllä täälläkin on tullut eteen ja intervalli-osastossa on se hyvä puoli, että asukkaat vaihtuvat usein ja eteen tulee erilaisia ihmisiä, sairauksia ja tapauksia ja olenkin paljon taas kesän aikana oppinut. 

Lääkkeiden anto, pistokset sekä peg-letkun  ja CPAP-laitteen käyttö ovat tulleet tutuiksi kesän aikana ja olen päässyt myös paljon erilaisia haavoja hoitamaan (jee) sekä antamaan ensiapua akuutissa tapaturmassa. Ja kyllä, kaikki mahdolliset ihmisruumiin nesteet ovat tulleet liiankin tutuiksi... 

Viimeinen kuukausi töissä on ollut raskaampi kuin alkukesä. Nyt on ollut erittäin paljon raskashoitoisia asukkaita ja kiirettä on pitänyt. Raskashoitoisella tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että he tarvitsevat paljon enemmän hoitoa kuin keskiverto asukkaat. Käytännössä he ovat näitä vuodepotilaita, joita pitää nostureilla nostaa pyörätuoleihin, käytössä on usein peg-letkut (tai ovat syötettäviä), CPAPit ja 50 eri pilleriä, inhalaatiota ja voidetta. Ihmisinä he ovat aivan yhtä ihania kuin muutkin asukit, mutta kun hoitajien määrä osastolla pysyy samana, voitte uskoa että hoitajien työ on raskaampaa. Aivan yhtä paljon huomiota he kuitenkin saavat kuin muutkin asukkaat (tai itse asiassa paljon enemmänkin) ja vaikka työ onkin ollut raskasta, pyrin itse aina jaksaa hymyillä ja puhua mukavia kaikkien asukkaiden kanssa - myös niiden, jotka eivät kykene siihen vastaamaan.

Kaiken kaikkiaan kiireinen ja väsyttävä, mutta mukava kesä takana. Nyt yksi viikko lomaa ja sen jälkeen alkaa koulu Jee! Mihin tämäkin kesä on taas kadonnut??

Aatoksista toimeen

¡Hola!

Täällä kirjoittelee vähän päälle parikymppinen sairaanhoitaja-opiskelija. Ensimmäinen vuosi on takana ja 2½ vuotta vielä edessä. Blogissa olisi tarkoitus kirjoitella opinnoista, harjoitteluista ja hoitoalasta yleisestikin - ja vähän siitä sivustakin. Haaveena sh-opintojen jälkeen olisi päästä lääkikseen opiskelemaan. Ehkäpä tästäkin tulee höpöteltyä, mutta pääpaino nyt itsellä tämän hetkisissä opinnoissa.

Lääkis on ollut pitkäaikainen haave, mutta enpähän ole koskaan sinne uskaltautunut hakea. Ajatuksissa kun on ollut etten kuitenkaan sinne pääsisi. Sairaanhoitajan polullekin löysin vasta muutaman mutkan kautta, mutta nyt olen siitä erittäin iloinen. Tähän astisista opinnoista olen tykännyt kovasti ja ehkäpä muutaman vuoden päästä uskallusta riittää lääkikseenkin hakea.

Lihakset ja luutkin on tullut opiskeltua niin suomeksi kuin latinaksikin..
vaikkakin nämä on aika hyvin jo kesän aikana unohtuneet

Ensimmäinen vuosi koulussa meni vauhdikkaasti ja ehdoton lempikurssi tällä hetkellä on anatomia. Inhokkina sen sijaan on luultavasti farmakologia, sillä musta tuntuu etteivät kaikki ne lääkkeet ja niiden vaikutusmekanismit yksinkertaisesti mahdu mun pääkoppaani.. mutta enköhän ajansaatossa nekin opi.

Nyt kesän jälkeen on alkamassa sisätautien harjoittelu sekä kirurgisen ja perioperatiivisen potilaan hoito-kurssit ja vaikka mitä muuta. Kirurgia on kursseista se jota kaikkien eniten odotan ja leikkaussalihoitajan työ olisi haaveena (ellen sitten pääsisi lääkikseen ja sitä kautta itse kirurgiksi).

Kesä on tullut vietettyä hoitajan töitä tehdessä - pääsin ensimmäiseen harjoittelupaikkaani (vanhainkotiin) koko kesäksi töihin ja vauhdikkaasti aika onkin jo mennyt. Viikko enää töitä ja pian pitäisi koulun penkillekin taas palata. Ehkäpä kerron myöhemmin lisää kesän sattumuksista ja tapahtumista, mutta näihin tunnelmiin tällä kertaa. :)